Noin kuukauen tauon jälkeen puhuin M:n kans puhelimessa. Se puhelu meni suurinpiirtein näin:

Mu: Soititko nä mulle vaan sen takia, että halusit rahhaa lainaan?

M: Viikon päästä saan kortin takasi, niin tuun käymään K-joella

Mu: Siis vain käymään?

M: Eiku sinun luo olemaan..

Mu: Alotettaan uuestaan puhtaalta pöydältä? Oon kyllä ens viikonloppuna menossa ********, niin lähetkö nää mun kans sinne?

M: No sehän tässä on tarkotus ollukki, jos sinä haluat sitä?

Mu: No haluan! Jos vaan sinäki haluat?

M: Haluan.

Saamari.. Välillä tuntuu, että tuo mies on antanu vaan ootatttaa ittiään. Mutta ihanaa, kun nämä asiat ratkiee näin kivuttomasti. Oon ollu aika onnellinen viimeaikoina, vaikka töissä on ollukki rankkaa. Ja iso plus M:lle, ko se puhu tunteistaan oikiasti selvinpäin! :) (se on ollu vähän "ujo" näyttämään tunteensa selvinpäin, tai sitten se on tyypillinen suomalainen mies).

Voi että, kyllä maa ootan tulevaa viikkoa, niinko lapsi joulupukkia jouluna. :D Musta on vaan ihanaa nähä M pitkästä aikaa! Sitä on ollu niin kauhia ikävä..