Justiisa, kun luulin, että oon päässy yli miehestä, joka jätti minut, niin olin väärässä. Aiemmin soitin tämän miehekkeen pikkusiskolle (josta siis tuli minulle, kuin oma pikkusisko), niin oli jotenkin kamalan vaikeaa ja tuskasta kuulla, miten tällä miehekkeellä menee uuden tyttöystävänsä kanssa. Tai siis että he on porukalla iltaa viettämässä jne.. Tuli vaan mieleen, että mulla olis siellä pitäny olla, ei sillä uudella.. Voi, miksi ihmissuhteet on niin vaikeita. :< Eikä tunteet ole vielä sammuneet tätä ihmistä kohtaan, vaikka hän minulle tekikin aika paskasen tempun.. Mutta ehkä ajan kanssa pääsen yli? Ehkä en.. No mutta kuitenkin, kiva että toisella menee hyvin.. Sekin jo paljon helpottais, kun sais puhua sen kanssa ja kertoa tunteistaan, niin sais mielenrauhan..

Eniten kuitenkin mietityttää se, että tää sen pikkusisko haluais mut käymään siellä.. Mutta en vielä pitkään aikaan pysty siihen.. Ajatus siitä, että joudun entisen kohtaamaan tuo mieleen kaikki ne hyvät muistot, mitä on. Mutta pakkoha joskus sekin on kohattava, vaikka sen mielestä entiset on vaan entisiä, joihin ei enään pidetä mitään yhteyttä jne..